Uncategorized

Vauvojen vessahätäviestintä

Perusajatuksena se, että vauva viestii vessahädästään aivan kuten muistakin tarpeistaan (esimerkiksi nälkäviestit)

Keskiössä viestintä ja vauvan viesteihin vastaaminen

Tavoitteena se, että vauva oppii tunnistamaan ja vähitellen hallitsemaan ruumiintoimintojaan

Historiaa: vaipat on monilta osin luksustuote: maailmalla vessatetaan ja Suomessakin se oli yleistä vielä pitkälle 1900-luvun puolella

Olennaisinta ei ole se, mihin vauva pissaa/kakkaa vaan se, että hänen viestejä pyritään tulkitsemaan à tukee vuorovaikutusta ja aikuisen ja vauvan välistä suhdetta

Viestien voimakkuus ja tarve pissata/kakata muualle kuin vaippaan vaihtelee

Tavoitteena ei ole varhainen kuivaksioppiminen, pidätyskyky on yksilöllinen ja kehittyy omaan tahtiin

Vvv voi olla vaipattomuutta tai vaippoja voidaan käyttää tavanomaisella tavalla

Vauva tiedostaa vessahätänsä mutta tarvitsee aikuisen apua sen ja konkreettisen tarpeiden teon yhdistämisessä à ei kehuta eikä moitita, pelkkä toteava ”pissa tuli” tai ”nyt on kakkahätä” riittää (huomioidaan ajatus siitä, että vvv on vauvaa varten)

Vvv voi olla täyttä vaipattomuutta ja jatkuvaa viestien tarkkailua, osittaista (sidottu tiettyyn aikaan tai paikkaan, esimerkiksi pissalle aamulla ja päiväunien jälkeen, tai vain kotona tapahtuvaa harjoittelua) tai satunnaista (kun sattumalta huomaa vauvan viestivän, nostaa hänet esimerkiksi potalle)

Hyötyjä: suhteen paraneinen, vuorovaikutuksen rikastuminen, ekologisuus, taloudellisuus, iho-ongelmien väheneminen, mukavuus, tyytyväisempi vauva

Konkretiaa:

Varhaisessa vaiheessa vain viestien tarkkailua ja rytmin hahmotusta esim. kellon tai päiväunirytmin mukaan à aluksi voi pitää vauvaa ilman vaippaa tai ohuella kestovaipalla, jotta aikuinen havaitsee heti pissan tulon ja pystyy siten vähitellen havaitsemaan viestejä

Kun rytmi alkaa löytyä, voidaan siirtyä vessatukseen

Yleensä pissa tulee n. 15min sisällä heräämisestä ja kakka syömisen jälkeen

Miten vauva viestii?: (huom! vauvakohtaisia, eli vain tarkkailemalla omaa vauvaa voi löytää juuri hänen viestit): ilmeet (esim. poissaoleva tai erityisen intensiivisen keskittynyt), levoton liikehdintä tai toisaalta pysähtyminen, pierut/puklut/ähinä à voivat muuttua iän ja kausien vaihdellessa

Miten vessattaa?: vauvan selkä aikuisen vatsaa vasten, käsivarrella lepääminen (etenkin pienen vauvan kanssa), vauva istuvassa asennossa aikuisen haarojen välissä, istuvaan asentoon tuettuna pöntön/potan reunalla (pöntöllä vauva voi olla kasvot myös seinää kohti)

Mihin vessattaa?: pottaan tai pönttöön, lavuaariin (huomioi hygieniaseikat), iso muoviastia tai ämpäri, harso tai muu helposti pestävä ja nopeasti kuivuva kangas

Merkkiäänten yhdistäminen pissaamishetkeen voi auttaa vauvaa yhdistämään pissan tulon ja tilanteen (aikuinen voi esim. tehdä ”pssss” ääntä juuri pissan tullessa)

Vvv:n tulee olla kaikille hyvä ja mukava tapa vahvistaa vuorovaikutusta ja toimia omaan arkeen sopivana

 

kirjoittanut Suojasa ry:n keskusteluiltaa varten Siiri Salakari